maanantai 9. joulukuuta 2013

Perinteistä PPP-taloa

Näin joulun alla mennään ainakin meillä pyörii nurkissa päättelemättömiä tekeleitä pehmeiksi paketeiksi. Puuh. Päättelykykyistä henkilöä kaivataan.

Näitäkin olen nyhertänyt:



Dropsin pohjattomasta nettikatalogista löytyi tämä baskeri. Lautasen päällä se näyttää tältä:


Ja päässä tältä:

Sisävalossa ja hämärässä seuraavia hommia kohti.

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Kesän ja alkusyksyn satoa

 Ihan justiin niin on muka NIIIIIIN kiire, ettei ehdi kaivella kamerasta elämäänsä ulos. Toisaalta ensimmäisen pakkasviikonlopun kunniaksi on aika kivaa katsella kesäkuvia.

Nitkutusrintamalla ei mitään uutta: liikaa innostavia lankoja, liian monta keskeneräistä työtä. Niinpä noin kaksi vuotta olen jo uhonnut kaivella nurkissa olevia lankoja ja neuloa VAIN niistä. Ihan melkein olen onnistunutkin.

Ylimmän kuvan sinisen keepin virkkailin siitä hassusta langasta, jota virkataan vain ohuista kohdista. Paksut möykyt hypitään yli. Koska väri osui kohdalleen, jää tuo kaulakääre poikkeuksellisesti kotiin.


 Feather and Fan -mallia olen suhannut kolmeen otteeseen. Kanervansävyinen ei ollut liian kirjava eikä häirinnyt kuviota. Alla oleva on Novitan Rose-lankaa, josta nitkuttelin huivin tyttärelleni. Aion kokeilla mallin vielä niin, että sileän oikean kerroksia tulee pari lisää. Uskon toimivan niinkin.


Noro-virus iskee säännöllisesti, koska ao. lankafirman väri-iloittelussa jotakin niin kiehtovaa. Kolmiohuivi, joka alkoi viidellä silmukalla, onnistui vasta kolmannella kierroksella. Kahdella ensimmäisellä yrityksellä kuvittelin tekeväni pitkää, suoraa huivia itselleni. Mutta koska en sellaista ole käyttänyt tällä vuosituhannella, en innostunut nytkään. Niinpä purkua ja uutta työn alle.


Ja jotta ei sukkaurakka etene, otin mummonruutu-viltin esiin taas. Kesällä tein jo tarkistusta, eilen jatkoin. Taitaa lapsi saada vilttinsä ennen lupaamaani määräaikaa: tupaantuliaisiksi vanhainkotiin.


maanantai 15. heinäkuuta 2013

Melonisatokin kypsyy





Facebookissa näin kuvan melonisukista. Erehdyin sitä ääneen äimistelemään, jolloin paikalle osui neitimme vaatimaan itselleen samanlaisia. Lupasin tehdä, mutta jalostaa kyllä siemenettömäksi lajin.

Ongelmaksi meinasi muodostua suht oikeanväristen lankojen löytäminen. Selailin kymmenkunta nettikauppaa ja olin menettää hermoni, monestakin syystä. Sitten koitti arkipäivä ja aukesi Wetterhoffin kauppa. Sieltä löytyivät nämä langat. Tumma vihreä on Vuorelman Vetoa, muut Maijaa.

Perussukkaa suunnilleen -idealla melonit väkäsin. Neljä oikein, kolme helmineuleella -pintaan sitten päädyin. Toiset tilattu. Lisäksi aloin pohtia appelsiini-, lime- ja sitruunasukkia.

Snowden-pipo

Koska yhä edelleen yritän harrastaa nurkkiin kertyneiden lankojen kuluttamista enemmän kuin uusien hankkimista, on tämänkin kesän puuhissa ollut pienen lankaristikon makua. Mikä lanka? Kuka kaveriksi? Mitä heistä syntyy? Kenelle?

Työn alla on mm. joukko Snowden-pipoja, joista ensimmäinen on tässä:


Vaaleanvihreä lanka on Cascade220-ihanuutta (värinumero hukassa, hankittu joitain aikoja sitten Leijonakaulahuivia varten harjalangoiksi). Kirjava lanka on Puroa.

Pipon pohjat ovat Novitan talvi2012-aikoja, päälaki-osio omaa pohdiskelua. Tässä pipossa on 88 silmukkaa ja nro 5-koon kepakot. Nyt nitkutuskorissa on 80 silmukan pipo. Nopea pyöräytellä, langanmenekki suht vähäinen. Puroa tosin meni lähes 50g.


Miksi nimenä Snowden-pipo? No siksi, että ensimmäinen alkuperäisen ohjeen sisältänyt liitetiedosto katosi. Epäilenkin, että herra Snowden kaappasi myös sen. Onneksi harppukollega lähetti postin uudestaan.

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Joka dietille sopivia

Koska kesäisin kuulemma virkataan, tartuin Novitan Kesä2012-lehdessä olleeseen ohjeeseen. Inhoan virkkaamista, mutta nämä pikku pyörylät olivat juuri sopivia luonteenkehittäjiä.


 Lankoina ohjeen mukaisesti Miamia sekä joitakin muita löydöksiä nurkista. Täytevärien löytäminen meinasi olla hankalaa, sillä sävyjä heikosti, jos ollenkaan. Kiiltäväpintaiset langat, kuten muinainen Tennessee, voisivat toimia paremmin.

Nyt on sitten vierasvaraa kaapissa jatkuvasti ;)

Enkä vielä ole huomannut luonteenkehittymistä. Päinvastoin, sanavarasto saattoi jopa laajentua.

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Mäki haluun! Mulle kans!

Kun Isä sai synttärilahjaksi tammikuussa liivin, halusi Äitikin, kun kerran Iskäkin sai. Eikun nitkuttamaan. Tiukoille meni, sain valmiiksi edellisenä iltana, sillä aikaa ei ollut kuin 5kk ;) Viimeisenä päivänä joutui Äiti itse päättämään, millaiset kädentiet ja kuinka korkean kauluksen haluaa.


Lankana oli samaa kuin Isänkin liivissä, ihanaa Cascade220-villaa, puikot kokoa 5 ja malli epätoivoista hahmotelmaa ihan itte. Palmikon valitsi neiti.

 Suuria päätöksiä joutui Äiti tekemään enemmänkin: napit.  Alla olevasta valokoimasta oli ratkaisu löydyttävä.
 Cascaden pehmeys, villaisuus ja neulottavuus tuntuvat käsissä niin hyvältä. Sitä lankaa tulen jatkossakin käyttämään. Kuvauspäivään sattui poutaa ja aurinkoa, siksi näitä nyt on.

Onhan jotain muutakin tullut kevään aikaan pykättyä: sukkia lasten harrastusopeille, pari huivia odottamaan kesän synttärisankareita ja nyt työn alla mm. melonisukat.

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Mustavalkoista ja vastamulkoista

Kuten edellisestä tekstistä voi aistia, olen ollut joskus tekemässä vihreää "niskalenkkiä". Sain sellaisen valmiiksikin, mutta kappas - väri vaihtui kiireessä kuvatessa.
Lähitarkastelussa tuo taitaa vihertää. Idea on ystävältäni Riinalta, joka teki minulle tällaisia. Niskalenkiksi nimeämässään korussa on 12 rinkulaa, jotka on neulottu suljettuna neuleena. Puikot kokoa 2,5, silmukoita 50 ja sileää oikeaa 10 kerrosta. Vuorottelin kolmella eri vihreän sävyllä. Liukuvärjätty lanka toimii oikein hyvin myös. Mm. Novitan TicoTico-sarjan puna-oranssi pääsee tässä hyvin oikeuksiinsa.

Kollegani tilasi neljä paria mustia sukkia. Siis KAHDEKSAN mustaa sukkaa. Hetken tuumailin, josko teen kaikkiin samanlaisen varren tai jokaiseen erilaisen, mutta olin kuitenkin konservatiivi: varsimallit pareittain. Joutuisia malleja, joita en kirjannut mihinkään.
Tämän väri-iloittelun jälkeen Usvaa puikoilla. Lisäksi tarttis tehrä pipo, sillä synttärisankareillehan voi viedä vaikka jotain päähän menevää.
 

tiistai 12. helmikuuta 2013

Tuunataan Lipton Yellowta

Juupajuu, muka kiireitä eikä mitään valmistu. Vakiselitys sille, kun liian monta keskeneräistä nitkutusta puikoilla? Paperia olen silpunnut taas, kun yritän päästä skräppäämisen juoneen kiinni. Ja kun haluan tehdä jotain lasten kanssa, on leimaus-paperi-sakset -linja aika usein toimiva veto.Yhdessä teimme Iskälle teepurkin odottamaan ystävänpäivää. Toisin sanoen:

kasa Lipton Yellow -pusseja, jotka kuorittiin  pois kääreistään, kasa erilaisita papereista leikkurilla leikeltyjä lappuja, kasa kyniä, kaksipuoleista teippiä, tarroja, koristeita....


Ja sitten oli kivaa! Lasten kirjoittamissa lapuissa lukee mm. "Soitan Mummulle!" (tyttären ja isän keskinäistä...) ja "Muumihumppa soi..." (isän kestokappale kaikkiin maailman murheisiin). Minäkin koristelin:







Ja koska perjantai-iltanakaan ei voinut tehdä mitään, ajattelin ystäviä ja heidän matka-aiettaan:

Niinpä eivät sitten etene

Äidin tilaama liivi, vihreä niskalenkki, uusu Ugh-viritys eikä työkaverin tilaamat neljä paria mustia sukkia. Etenkään kun uusin Novita tuli lainaksi naapurilta ja neiti näki sen.


No oliko tässä sitten mitään uutta? Ei! Kevättä puskee, kun uusia hommia on virityksellään koko ajan. Haluan nähdä sen hyvänä asiana!


keskiviikko 2. tammikuuta 2013

EHDINPÄS!





Tiesinhän minä jo aikaa sitten, koska isä täyttäisi puolipyöreitä vuosia. Tiesin senkin, että jotain neuloa nitkuttaisin. Sen verran olin asiasta kai höpisyyt, että äiti ohjasi laatimaan liiviä, jota palelevainen esi-isäni voisi arkenakin pitää lämmikkeenään.

Langaksi halusin villaa. Niinpä Lankakauppa Kujeesta tilasin Cascade220-lankaa. Ei raitoja eikä lettiä, muttei sileääkään. Päädyin 3 oikein, 1 nurin -yleisilmeeseen, johon vuoropalkkeihin 4 krs helmineuletta ja joka palkkiin 2 krs sileää oikeaa.

Meinasi tulla paniikki, vaikka alkuperäisestä aatoksestani putosivat pois hihat. Jouluhommat ja joululomalla vanhempien luona vietetty aika sotkivat aikeitani. Mutta ehdin! Eilen (1.1.) päättelin ja huomenna 3.1. on merkkipäivä ja sen vuoksi kahvittelua.

Ihan perus v-liivi siis. Lanka ei oikeasti kiillä noin kuin kuvissa. Kuvankäsittely ja ulkopimeys haittasivat taa. Nyt melkein olen iloinen, että jouluun on lähes vuosi. Nitkuttelen jotain muuta kuin joulua.




Äiti tilasi liivin itselleen. Taitaa saada samasta langasta, sillä sitä jäi. Mutta pitää olla kuulemma edestä napitettavaa mallia. Eikun puikoille!

Aallokossa

Harvoin innostun mistään huivista erityisesti, mutta keväällä näin sattumalta kuvia Onda d'Amore -huivista, josta innostuin heti ja oit...