Keväällä ryhdyin selaamaan allakkaani kesää ajatellen, vaikka pyrin viimeiseen asti välttelemään kalenterini miinoittamista. Ja kas, kuinkas ollakaan, Jyväskylän Neulefestarit sopivat oivallisesti suunnitelmiini olla suunnittelematta liikaa. Tampereen neulojista osa ilmottautui myös kaltaisekseni festarihengailijaksi. Niinpä osutimme samaan junaan itsemme, jotta aatteen äärelle pääsee heti aamusta.
Kuukauden verran olen päivän antia sulatellut, ja sulateltavaa riittää vielä. Luonnollisesti aurinkoinen sää teki päivästä mahtavan! Festarivieraat oleskelivat alueella, jutustelivat, neuloivat ja tutustuivat harrastuskollegoihin - tämä oli hengästyttävää. Sain olla paikassa, jossa kaikki muutkin jaksavat intoilla väreistä, laadusta, näppituntumasta, esteettisistä elämyksistä.
Toinen ilahduttava seikka oli se, kuinka paljon pieniä lankakauppiaita oli saapunut paikalle. Mieleeni jäi esimerkiksi Koukuttamo, jonka tuotoksiin on syytä perehtyä.
Vaikka festareilla oli tarjolla monenlaisia kursseja ja oheisohjelmaa, jätin ne väliin. Siitä huolimatta ei aikani tullut ollenkaan pitkäksi. Sain keskustella esimerkiksi kertakaikkisen mahtavan Aatun kanssa, joka puolestaan pääsi tapaamaan idoliaan Stephen Westiä.
Minä puolestani pääsin hetkeksi juttelemaan Neulistin kanssa. Hänen neuleitaan olen päässyt jopa testineulomaankin ja neuloisin enemmänkin, sillä niissä on aina jotakin älykästä, viehättävää ja yllättävää.
Ainoa päivälle lukitsemani kellonlyömä oli Janina Kallion tapaaminen, jossa hän esitteli huivikirjaansa. Näin kahlitusta aikataulusta minäkin lomapäivänäni selvisin.
Ja tässä maestro signeeraa kirjaani, joka oli tämän tilaisuuden pinon ensimmäinen - kotijoukkoni eivät yllättyneet.
Mitä sitten konkreettisesti jäi käteeni päivästä? Kallion huivikirjan lisäksi kolme vyyhtiä lankaa, joista syntyy sisarelleni Välimäen huivi Midnight in Paris.
Ei vuottakaan enää seuraaville festareille! Kiitos niin järjestäjille, matkaseuralleni kuin muillekin kohtaamilleni!
