Serkkusarjan vanhimmalle

Ystäväni isoäitiyden aloittanut poika viipottaa jo vauhdikkaasti tutkien maailmaa. Koska häntä pari kuukautta nuoremmalle serkulleen nitkuttelin jo neuletakin, olin sitä mieltä, että sarjan vanhimmankin kuuluu saada omansa - etenkin, kun olen tuntenut pikkuisten isät koko heidän ikänsä.

Klassisen yksinkertainen, sininen takki taittui jonkin Sandnessin katalogissa olevan ohjeen mukaan neuloen se alhaalta ylöspäin. Kirjavaa sinistä oli jäänyt jostakin hankkeesta kerän verran, yksiväristä taas reilummin. Niinpä oli aika helppo asetella langat niin, että edes yksi väri saadaan loppuun. Kokonaislanganmenekin unohdin punnita, mutta arvelen tämän noin 2-vuotiaan kokoa olevan takin painavan korkeintaan 200g. Puiset napit löytyivät Wetterhoffilta.

Serkkusarja on jo täydentynyt ja seuraavaan takkiin etsitty langat. Pohdin, josko saman ohjeen kääntäisin ylösalaisin ja nitkuttelisin ylhäältä alaspäin.

Kuinka kauan kestää yhden vauvannutun neulominen?

Ystäväni on mitä kunnioitettavassa määrin äiti, sillä hänellä on viisi omaa lasta. Minua on siunattu sillä ilolla, että näihin lapsiin olen saanut tutustua jo siinä vaiheessa, kun perheessä oli vasta kolme lasta ja heistä vanhin  4-vuotias. Ja voi sitä onnen määrää, kun pääsin kuopuksen kummitädiksi!

Reilu vuosi sitten alkoi Ystäväni isoäitiys, joka näkyy olevan vallan innostavaa. Niinpä lupasin nitkutella pikkuisille nuttuja. Aloitin suloisen tytön neuleesta, jonka mallia jahtasin kyllästykseen asti. Löysin vihdoin jotakin kelpoista Dropsin ohjeistosta. Vaikka minulla ja ainaoikein-neuleella on pysyvä kriisi, selvisin hommasta palmikoiden avulla.

Lanka on matkamuisto Italiasta pikkuisesta Monte san Savignon kylästä, jossa lankakauppias ja kauppa-apunsa lienevät 1930-luvulta ja liikkeen valikoima useilta vuosikymmeniltä - kolme seinällistä katosta lattiaan likimain kaikkea paitsi meikäläisiä sukka- ja villapalttoolankoja. Siellä silmiini osui neljä kerää Rowanin Baby Merino Silk dk -lankaa (66% merinovillaa, 34% silkkiä), josta taisi kaksi kerää riittää tähän takkiin.

Sitten nuttu olikin pari kuukautta odottamassa päättelykeijua tai hyvää haltiaa, joka löytyi Lankaputiikki Silmukan neuletapaamisesta. Aatu teki huolellista työtä ja edisti ratkaisevasti neuleen viimiestelyä. Napitkin ovat Silmukasta.

Koko vuoden olen etsinyt pikkuisten neuleohjeita puikoille 2,5-3. Nyt niitä on nurkissani kohtuullisesti. Eikä suotta - vaaleanpunaisen takin tulevalla haltijalla on jo yksi serkku ja ihan pian syntyy toinen. Näiden seuraavien nuttujen valmistuminen tuskin kestää yhtä kauan kuin tämän, sillä ohjeeksi olen jo löytänyt paljon mieluisamman.