maanantai 12. lokakuuta 2020

Gösta, Gustaf ja glamouria

3.10. pääsin puolisoni kyyditsemänä Mänttään Serlachius-museoihin. Matkan innoittajana toimi tieto upeista elokuvapuvuista, mutta kauniissa syysmaisemissa ajelukaan ei ollut hullumpi syy pikku matkalle. Ja kartturin paikalla kudin edistyi.

Kumpikaan meistä ei ollut aiemmin käynyt näissä museoissa, jotka muodostavat yhdessä - ainakin maallikon mielestä - vallan monipuolisen kokonaisuuden ja jotka ovat jo rakennuksinakin mielenkiintoisia. 

Aloitimme kuvataiteella. Göstan ripustamina oli vanhoja tuttuja sekä paljon uutta. Erityisen sykähdyttävä oli tuo Edelfeltin Sukkaa kutova tyttö, jota ei löytynyt edes korttina arkistoon.

Lounaan jälkeen (mainio seisova pöytä Veturitalli-nimisessä ravintolassa) siirryimme Gustafin luo, missä tarjolla on 10.1.2021 asti Glamour - pukuloistoa valkokankaalla -niminen näyttely. Se esittelee italialaisen huippupuvustamon hengästyttäviä elokuva-asuja.






 Olisi ollut mielenkiintoista tietää edes jonkun puvun osalta, millaisista työtuntimääristä puhutaan tämän tason käsitöissä.

Kyllä nautin! Parin tunnin ajomatka suuntaansa  palkittiin elämyksillä moninkertaisesti. Eikä puolisokaan pitkästynyt. Entinen paperityöläinen kiersi paperitehtaaseen liittyviä osia yms.


https://serlachius.fi/nayttelyt/

keskiviikko 7. lokakuuta 2020

Pehmeä reykjavikilainen - ensimmäinen islantilaisneuleeni

 

Elokuussa alkoi vilahdella mm. Reykjaviksoft-niminen islantilaisneule houkuttelevasti. Koska en ole tehnyt yhtäkään islantilaisneuletta, päätin rohkaistua kokeilemaan, sillä tähän ohje on saatavissa myös suomeksi. Meiju Knits -neulenimimerkin suunnittelema ohje oli selkeä ja helppo - esimerkiksi kaarrokkeen lisäykset uppoavat kuvioon hyvin.

Langaksi otin kerrankin ohjeen mukaan Lettlopia, jota tarvitaan vain kolmea väriä ja jota hankin ystäväni  Neulovan Ninjan puodista. "Lettiloppi" oli minulle uusi tuttavuus. Hieman vierastan langan karheutta, mutta eipä valmista neuletta paljaalle iholle puetakaan.



Ohjeessa oli kuvioita niin helmassa kuin hihansuissakin. Lintsasin ja muokkasin kumpaakin "poistumistietä" oman makuni mukaan.


Valmiin neuleen neitimme tuomitsi syksyiseksi vaahteraksi, vaikka muuten kyllä niin kivaksi, että tilasi itselleen saman mallin. Ja kun kelit tänä syksynä ainakin Kanta-Hämeessä ovat olleet varsin lämpimät, ei ole vielä tarvinnut kissan kanssa neuvotella, kenelle neule on.

Liekö muuten nyt eläinkokeilla testattu?



Aallokossa

Harvoin innostun mistään huivista erityisesti, mutta keväällä näin sattumalta kuvia Onda d'Amore -huivista, josta innostuin heti ja oit...