Elokuun viimeisinä päivinä kaivoin kuukautta aiemmin alunalla purettamani langat - pääosin Regian ohutta sukkalankaa ja Novitan Nallea - esille ja noukin terassin reunalta noin kolme litraa marja-aronioita. Nurkissa oli myös hieman puna- ja keltasipulien kuoria.
Torstai-ilta oli lämmin. Niinpä viritin irtolevyn jatkojohdon avulla terassin pöydälle ja annoin sopan hautua. Siirsin langat väriliemineen ämpäriin perjantaina ja jätin ne uiskentelemaan lauantai-aamuun asti.
100% villaa olevan "matkamuiston" halusin värjätä sellaiseksi, että se istuisi mukavasti samaa lankaa olevien aiempien värjäysten kaveriksi. Niinpä ajattelin aloittaa punasipulinkuorista. Tulos oli minulle riittämätön - ei oikein mitään ja ehkä melkein oliivin vihreää. Niinpä vaihdoin veden ja sipulinkuoret keltasipuliksi. Lopputulema olikin jo aika kivaa, melkien kuparia.
Lauantaiaamuna kokosin ämpärit ja etikan kottikärryihin. Suuntasin kulkuni läheiselle matonpesupaikalle, jota uskalsin turvallisin mielin käyttää huuhtelemiseen, olihan minulla vain kasvivärejä. Ja sitten kotiin niin kuivattamaan lankoja kuin kahvittelemaankin.
Ehkä syyslomalla vanhempien mökin saunaterassilla on vielä alunasoppaa keiteltävä talven varalle.
