Pientä ja tarpeellista?

Tapasin sattumalta yhden ystäväni Willa Vaskessa ja puheeksi tuli mm. hänen pieni termospullonsa, joka kaipaisi villapaitaa. Pengoin taas sitä ikuisesti riittävää eli ehtymätöntä jämälaatikkoa ja tuumailin. Päädyin Novitan Seitsemään veljekseen, joka keinokuitunsa vuoksi kestäisi ehkä paremmin käyttöä ja selviäisi myös pesukoneesta. Sittenpä aloin väkästää pötkylöitä, josita ensimmäinen on päässyt kuvan verran ulkoilemaankin.

Toinen ja vielä pienempi välityö parin salaisen testineuleen keskellä on ollut tämä nyt tuikitarpeellinen korvansäästäjä, korvanlepuuttaja, korvake tai tamppi - millä ikinä tätä kasvomaskin ripustinta puhutteleekaan. Puuvillalankaa, koukku ja kaiken maailman nappeja - niistä koostuu tämä pikku apulainen.

Ainakin omat korvantakuseni ovat pärjänneet paljon paremmin tampin kanssa. Myös silmälasit pysyvät paremmin paikoillaan, kun sangoille ei ole kilpailijoita tilasta.

Ja niin - rohkenin yhdeksi tunnisteeksi napata taas sanan käsityöyrittäjä. Yritän valmistaa sellaisia käsitöitä, joista olisi jolle kulle iloa. Töitäni on myynnissä Willa Vaskessa (Lukiokatu 4, Hämeenlinna), joka on Vanajaveden kisällien käsityömyymälä ja pop up -kahvila - talo täynnä kädentaikoja.

Ihan vähän virkkaankin

Kukaan ei varmaan tänä päivänä ylläty, kun teini tahtoo jotakin, millä omalta osaltaan voisi jarruttaa maapallomme pahoinvointia. Sain ukaasin tahi toiveen, että tarvitsisi virkata kestovanulappuja.

Aikani vetkuttelin, koska virkkaaminen "ei oo mun juttu". Sitten innostuin kuvahakutoimintojen kautta löytyneistä monista kauniista ratkaisuista. Päädyin yhdistämään ainakin kaksi ohjetta sekä Dropsin Paris-langan (100% puuvillaa). Etsinnässä on seuraavaksi puuvillaa eettisempi lanka, mutta toistaiseksi mennään tällä. Onneksi osa langan värivaihtoehdoista on kierrätyspuuvillaisia.

Ihanat kummityttönikin lupautuivat koehenkilöiksi. Tällä ohjeella näitä lappusia on yllättävän kiva virkkailla. Ja Paris-langan värivaihtoehtojen äärellä vasta kivaa onkin!

Mukikukkia ja pipo - pientä pehmeää pikaisesti

Tänäkin kesänä olen yrittänyt sekä virkkailla että kuluttaa langanloppuja nurkista- Muutaman mukikukan virkkasin jemmaan: lapsille laatikkoon ja hätävaraksi joulua varten. Afrikankukan mallilla, paksulla langalla tai kaksinkertaisesti - yksinkertaisen yksinkertaiset ideat.

Toinen virkkaushomma meinaa lähteä käsistä. Vielä yksi kierros. Ja sitten sen jälkeen tuolla värillä. Päätin nimittäin tuhota noin Nallen paksuisia jämiä mummonruuduiksi. Ruuduista tulee joskus 40cm x 40cm -kokoisia ja kahdeksan kappaletta. Nisitä sitten kokoan viltin olohuoneeseen sohvalle. Tällä hetkellä työn alla on seitsemän palaa, jotta saan langanloppuja leviämään tasaisemmin.

Piponkin meinasin tehdä nurkkiin jemmaantuneista, sillä Cascade220-lankaa oli lähes 100g muhevan sinisenä. Sen kaveriksi oli aikeissa pihistää yhdestä projektista 50g Novitan Jokea, mutta kuinkas sattuikaan kauppareissulla tie kulkemaan lankahyllylle. Siellä lötkötti jo Novitan syksyn uutuuksia, joista yhden Joen väri oli vallan passeli. Niinpä tämä Snowden-pipona kulkeva ohje tuli taasen toteutettua.

Tilauksia

Paikallinen jalkapalloseura HJS, jossa juniorimmekin palloilee, viritti keväällä tapahtuman. Siellä haluttiin ojentaa Palkin Teuvolle villasukat, koska hän välihetkinään pallottelee seuran toimistossa villasukkasillaan.

Minua kysyttiin hommiin (kudon usein treeneissä). Sain vapaat kädet. Koska kyseessä oli sukat nimenomaan Teuvolle ja seuralta, päätin
- oltava kunnon varret
- iloiset värit - helppoa, kun seurankin värit ovat iloiset
- mukavaa lankaa - niinpä Maijaa

Kudoin perussukat, joissa varren etuosassa sileää kirjaimia varten ja takaosassa 2o2n-joustinta, jotta pysyisivät ryhdissä. Kirjaimet ompelin jälkeenpäin silmukoita jäljennellen.

Sukkien luovutustilaisuudessa niitten sopivuus pallokikkailuun testattiin heti. Olivat kuulemma passelit.


 Oma tilaustyöni ja mahdollisuus kasvaa ihmisenä (inhoan edelleen virkkaamista) roikkui henkarissa, kun olin työni puolesta Prahassa. Ja koska ei löytynyt sopivaa kokoa, nappasin kuvan. Ihan kuin sillä tämänsorttinen hyttysten haastaja itsestään virkkautuisi... En saa kuulemma aloittaa ennen kuin neidin viltti on valmis.

Mukikukkia

Vaikka kovin on haastava tuo suhteeni virkkuukoukkuun, yritin taas kehittää luonnettani, kun joulukukkasiksi päätin tehdä mukikukkasia.

Aina niin lumoava afrikankukka-malli palveli kauniisti ja kiltisti. Muutin sitä vain sen verran, että jätin viimeisen pylväskerroksen tekemättä. Koukkuna oli 5-kokoinen koukku, jonka mukaan sitten kaivelin lankalaatikoita. Kuvassa oleva muki on Teeman perusmuki-kokoa, joten siitä voi mittailla valmiin kukkasen laajuutta.

Näiti oli kiva tehdä! nuorisollakin ilmeni näkemyksiä, miten punaista ja valkoista vuorotellaan, kenelle minkäkinlaiset kukkaset menevät ja millaisia pitäisi tehdä kotiin.