tiistai 24. huhtikuuta 2018

Sittenkin huivi-ihmisiä?


Syyskuussa 2017 poikkesin Lankaputiikki Silmukassa jokalauantaisessa neuletapaamisessa. Siellä oli paitsi ihana huivi työn alla niin myös kaupan erityisen herkullisia mohairlankoja. Suoraan Pariisista.

Niinpä minä, huiveja kaihtava ihminen, tein todellisen heräteoston. Ei muuten, mutta kun oli ihan PAKKO saada samanlainen huivi.

Horai-huivin ohje löytyy Ravelrystä. Omani on noin 25 silmukkaa kapeampi ja vastaavasti kohtuullisen pitkä. Koska puikot olivat paksut, eivät sormeni kestäneet kovin pitkää neulontaurakkaa kerralla. Venyipä siten tuo neulontaurakkakin.



Pehmeää, möyheää, ihanaa leikkiä käytännössä vain oikeilla silmukoilla!


Mallikerta on neljän kerroksen korkuinen ja jaollinen neljällä silmukalla:
1.kerros: *kolmen silmukan läpi yksi silmukka, langankierto ja toinen silmukka oikein => kolme uutta silmukkaa, yksi silmukka oikein* - toista
2.kerros: kaikki silmukat oikein
3.kerros: *yksi silmukka oikein, kolmen silmukan läpi yksi silmukka, langankierto ja toinen silmukka oikein => kolme uutta silmukkaa* -toista. Menevät näin ollen ikään kuin lomittain nämä kukat
4.kerros: kaikki silmukat oikein

Huiviohjeen tausta ei valitettavasti ole mitenkään iloinen: Kun maa järisi 2011 Japanissa, syntyi mm. huiviohje, jonka tuotoilla suunnittelija halusi osaltaan auttaa jälleenrakennuksessa. Myöhästyin tästä "kolehdista" pahasti, mutta sain sentään huivin aikaiseksi.

lauantai 21. huhtikuuta 2018

Pipojakin välillä


Sukkasulkeisten väliin pyöräytin pari pannumyssyä, joita pipoiksikin kutsutaan. Molemmissa malli oli sama: 5-koon puikot, 74 silmukkaa ja tekemään. Alkuun 3oikein, 3nurin-joustinta, muutoin sileää. Latvakavennukset tein kuudessa kohdassa kaventaen joka kerroksella.

Langoissa pääsin nautiskelemaan neidin koulussa värjäämästä villasta. Aronialla värjätyn villan kaveriksi iskin jämälaatikosta  Austermannin kid silk -mohairia. Tuo aronian tuoma väritys oli niin mielenkiintoinen, etten loppu kerää hävitäkään ihan äkkiä.

Kuopus halusi vaaleanharmaan pipon. Kummitädiltä jouluna saamastani aarrekeosta löytyi perusväri (ei aavistustakaan, mistä langasta on kyse), jonka kaveriksi Snurren hyllystä valitsin Sandness Garnin alpakkalankaa.



Kun Sukka-Finlandia päättyi, oli aika aloittaa niin palkintoneule kuin tilaustyökin. Ystäväni tilasi jo syksyllä uuden pipon kadonneen tilalle. Hänen taloussuklaan ruskea lanka on 100% merinoa, jota on lievästä "lohkeilusta" huolimatta kiva neuloa. Mallina on "Odessa hat", johon olen törmännyt aiemminkin ja joka näkyy olevan Ravelryssä ilmainen ohje. Kannattaa kurkistaa linkki, sillä tästä nyt tehdystä piposta malli ei erotu niin hyvin. Ja nyt tein lisäykset eri kohdassa kuin ohjeessa.




keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Mun van Gogh


Neljättä Laine-lehteä odotellessamme meitä viriteltiin tunnelmaan jo Jonna Hietalan ihanalla Mon Monet -neuleen ohjeella, joka tuli hankittavaksi Ravelrystä pari viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Ja kyllä, kaunis perusneule, joka laaditaan leuasta lantioon -mallilla. Mutta kun muuttelin sitä ja tätä ja vielä tuotakin kohtaa, alkoi MonMonet vaikuttaa enemmän omalta säätelyltäni.Värien dramaattinenkin vaihtelu taas toi mieleeni suosikki taiteilijani van Goghin.

Koska pyrin harventamaan liki itsestään paisuvia lankavarastojani (harmikseni myös muistan, kuinka paljon ja missä niitä jemmoja on), päätin hyödyntää muinoin jostakin ale-laarista pelastamani Noron Silk garden lite -lankakasan. Koska sitä oli vain 250g, hain Wetterhoffilta Langin Donegalia jatkoksi. Lisäksi ujutin kätköistäni sekaan 25g Rowanin ohutta tweed-lankaa.


No, ohjeen mukaan tarvittiin puikot kokoa 5. Lankojeni ja käsialani mukaan päädyin kuitenkin 4-koon kepakoihin. Lopullinen teos on päällä niin, että nurjat kerrokset ovat oikea puoli. Oman raidoitukseni (4 kerrosta Noroa, 2 kerrosta yksiväristä harmaata) tein koko ajan niin, että neuleen voisi pitää päällä kuinka päin vain. Työn alussa kyselin lähipiirinkin mielipidettä oikeasta puolesta. Tämä neuvoa antava kansanäänestys oli luvuin 6-0 sitä mieltä, että sileä oikea on neuleen oikea puoli. Sittemmin ainakin yksi on jo livennyt kannastaan.

Nuttu nurin, onni oikein,sanoo sananlaskukin. Nurja puoli päälle siis!

Koska puikkokoko oli ohjeeseen nähden erilainen, vekslailin myös silmukoita. Lisäsin helmaosaan pari kertaa 4s/kerros, jotta saisin paremmin laskeutuvuutta ja väljyyttä ruumiini haastavimmalle kohdalle.



Tällä systeemillä taidan neuloa toistekin nutun itselleni.

Kuinka kauan kestää yhden vauvannutun neulominen?

Ystäväni on mitä kunnioitettavassa määrin äiti, sillä hänellä on viisi omaa lasta. Minua on siunattu sillä ilolla, että näihin lapsiin ol...