Taas lennossa

Keväällä pääsin esineulomaan (tosin kutsu tuli tittelillä pre knitting) Laine-lehdessä ilmestyneen Lento-neuleen - perusneuleen raglan-olkineen ja 3/4-hihoineen. Äiti sai ensimmäisen ja tykännyt siitä kovasti.

Kevyt, lämmin, pehmeä neule jai kaihertamaan kovasti, ja niinpä nitkuttelin omaksi lämmikkeekseni toisen. Lankana oli Malabrigon kirjavaa merinoa (laput ym. etiketit jo aikoja sitten hukassa) sekä mohairia, 50g Les Petit Point Parisiens -ihanuutta ja sen täydennykseksi kaksi eri sävyä Austermannin kid-silk-mohairia. 

Elokuun loppupuolen valo teki kuvatessa kepposia. Tuo ylempi kuva lienee lähimpänä totuutta. 

 

Neulekavereiden huivi-kal

 

Joskus kevättalvella alkoivat tamperelaiset neulekaverini viritellä huivi-kalia. Reunaehdot olivat helpot: joku huivi, jonka ohjeen on joko suunnitellut Veera Välimäki tai joka on julkaistu jossakin Laine-lehdessä ja joka tulee vapuksi valmiiksi. Kuullosti hyvältä myös aikataulullisesti.

Laineen väki lupasi palkinnon oslalistujien kesken arvottavaksi ja minä ilmottauduin hoitamaan arpasihteerin tointa. Oma huivini ei valmistunut vapuksi, mutta onneksi muutama muu valmistui.

JA mitä sitten tein? Olin pitkään suunnitellut nitkuttelevani itselleni "yksivärisen" huivin, ja viime syksyn innostamana halusin myös Linnaea-huivin, joten yhdistun nämä kaksi tuumaa. Langat löytyivät yllättäen nurkista, Malabrigoa ja itse värjäämääni.

Hyvän ohjeen kanssa nitkuttaminen sujui sukkelaan, mutta sitten kiilasi väliin pari muuta neulomusta. Niinpä valmista tuli helluntaiksi. Kuvaaminen ja kirjaaminen näkyvät tapahtuvan vielä hitaammin - tälläkin ajalla kutoisi ;)

Vaikka käytänkin toistaiseksi huiveja laiskasti, tällä ohjeella voisin tehdä ainakin yhden vielä. Muoto ja koko avat todella hyvät, ohje laadukas. Kaunis käyttöhuivi, joka esimerkiksi mekon kanssa toimii neuletakkia mukavammin ja näyttävämmin.

Yhtä Juhlaa

 

Kun joululahjat oli neulottu, pääsin tilausneuleen kimppuun. Ystäväni toivoi itselleen kevyttä ja monikäyttöistä Juhla-paitaa, jonka on suunnitellut nerokkaiden yksityiskohtien ja neulojaa ilahduttavien ratkaisujen mestari Anu Ahoniemi. Ohje julkaistiin Taito-lehden joulunumerossa. Olin päässyt ottamaan tämän kanssa jo varaslähdönkin, sillä olin yksi onnekkaista testineulojista.

M-koon paitaan Dropsin Alpaca-lankaa meni noin 170g ja aikaa viikko - tosin laiskoina joulunpyhinä ja välipäivinä en muuta neulonutkaan kuin tätä.

Malli on oivallinen myös siksi, että sekä hihoja ja helmaa on helppo pidentää. Monenlainen lanka sopii tähän Juhla-paitaan oivallisesti.

Ja kun piti kuvata valmista, jotta ehtisin yhteisneulonnan arpajaisiin, ei tietenkään ollut tarjolla muuta valoa kuin sähkövalo. Mutta kesää kohti mennään jo ja valokin lisääntyy.

KaveRai-Rai

Leeni Hoimelan Rai Rai -neule  (https://www.ravelry.com/patterns/library/rai-rai-sweater) oli jo pitkään kaivertanut mieltäni neuleena, joka olisi ehdottomasti pakko saada. Niinpä kun keväällä mietimme ystäväni Neulovan Ninjan kanssa yhteisneuletta, tyrkytin ohjeeksemme Rai-Rain. Ja sekös Ninjalle passasi.

Oma KaveRai-Rai lähti kehittymään todelliseksi neulekaveruuden neuleeksi, johon sain raitoina liitettyä monta tärkeää harrastusystävää. Pohjana on alati toimiva kestosuosikkini Malabrigo sock, jota 3-puikoilla nitkutellessa kului 300g. Raitalankoja sain niin Ninjalta, naapurin rouvalta kuin Silmukan väeltä ja Snurresta. Yarn of Berlin -langan luoja Steffi osui seurakseni Jyväskylässä ja antoi hänkin herkullisen näytevyyhdin, josta pyöräytin yhden raidan.

Ohje on looginen ja helppo, kauluskin tulee heti valmiiksi eikä vaadi ryhtymistä erikseen. Hihojen ja helman pituutta on helppo säättä, koska tämäkin malli neulotaan ylhäältä alas. Kevyt ja hyvin istuva neule, jonka ohjetta hyödyntäen voisin tehdä vaikka kuinka monta neuletta.

Kal kaverin kanssa

Vuosi sitten Ystäväni Riinan kanssa viritimme oman "kesäkaalimme" eli huivi-kalin, jossa meillä oli sama ohje ja yhteinen aloitus. Muuten homma sai edetä kummankin oman aikataulun ja innon mukaan. Silloin nitkuttelimme Veera Välimäen iki ihanan Adrift-huivin, joka julkaistiin kevään 2018 Laine Magazine -lehdessä. Nyt vuorossa oli sattumalta löytämäni Malbrigon ilmaisohje Expeditious.

Langaksi oli helppo valita Malabrigon Sock -lankaa, jonka olin saanut siskoltani. Huivia nitkuttelin milloin missäkin, pääsääntöisesti reissussa.

Vyyhti ei aivan riittänyt ohjeen mukaiseen huiviin, mutta onneksi löysin nurkistani vihreää lankaa, jolla hoitui viimeiset puolitoista kerrosta.

Muodoltaan huivi on hyvin pitkä ja kapea kolmio, joka kietoutuu nätisti kaulalle. Hartioita se sen sijaan ei juurikaan yltä lämmittämään.

Kalistellaan kaverin kanssa

Tämän vuoden toukokuussa Lankaputiikki Silmukka tarjosi mahdollisuuden rentoon kesä-KALiin (Knit ALong), jossa voisi neuloa minkä tahansa huivin mistä tahansa langasta. Mukana arvonnassa olisi, jos osallistuisi #-ohjeilla sosiaalisessa mediassa ja saisi työnsä valmiiksi elokuun loppuun mennessä. Koska elokuun loppuun on aikaa ja olen kahminut pari muuta välttämätöntä neuleurakkaa, voi tulla kiirus tämän kanssa.

Osuvasti ilmestyi Laine 5, josta silmiini osui mm. Veera Välimäen Adriff -huivi. Sainpa houkuteltua mukaan ystävänikin, ja niin starttasimme yhdessä huivimme hänen terassillaan 27.5..

Huivi vaatii vain 200g lankaa (noin 400m/100g). Minulla lankoina ovat Les Petit Paints Parisiens -verstaan silmiä ja sielua hivelevästä valikoimasta Basique Sock (75% merinoa, 25% nylonia) ja Louhittaren Luolan sukkalankaa, jonka vyötteen olen kadottanut.

Aloitinkin jo niin, että kaksi kerrosta Pariisittarella, kaksi kerrosta Louhittarella, mutta purkuun joutui, sillä arvelin huivin menevän kuitenkin liian levottomaksi. Niinpä ensin Pariisitarta niin pitkälle kuin riittää, ja sitten jatketaan kotimaisin voimin.

Olemme nitkutelleet huiveja tahoillamme omaan tahtiin ja toisinaan saman kahvipannun äärellä. Kesäkuun lopussa Ystäväni oli jo viimeisessä ainaoikein-osuudessa, kun minulla oli helmineuleen viimeinen osuus alullansa.

Mutta siunatut Neulefestarit! Junassa ja paikan päällä syntyivät viimeiset, varsin pitkät kerrokset. Ja näin sain valmiiksi yhden suosikkihuivini, jonka voisin tehdä toistekin. Ohje kun on niin näppärä, että lankavalinnalla ratkaistaan tunnelma.

Vaikka lanka loppui hieman kesken, tuli huiville kuitenkin mukavasti kokoa jo ennen pingoitusta (se onkin edessä vasta ensi kesänä, kun huivin saaja juhlii). Malli on oikein mukavasti muotoutuva.

Vaikka en ollenkaan pidä ainaoikein-neulonnasta, tämän ohjeen kaikinpuolinen toimivuus voitti. Ja luonnollisesti haaveilen siitäkin, että nitkuttelisin myös itselleni kyseisen huivin.

Tykkäsin!