Viime viikolla vietin taas niin rentouttavan illan Tuomelan kässämarttojen neuleaktiivien ym. alaa harrastavien kanssa Kahvila Hoffissa. Vuoden 2012 parillisten viikkojen neulekahvilatapaamiset tuli avatuksi parinkymmenen naisen voimin lankaa ja kikatusta säästämättä.
Hannan puikoilla soljui huivi, jonka ohje oli käsittääkseni Novitan Neulomon väen laatima. Koska hahmotuskykyni on kovin konkreettiseen taipuvainen, oli reseptiä pakko kokeilla itse ja heti. Löysin nurkistani 200g Puron Aamuruskoa, josta ryhdyin sahalaitaa askartamaan. Taas jatkoin lankaa vuorotellen kerän sisältä ja päältä riippuen aina siitä, mihin edellinen kerä päättyi.
Ohjeella on luonnollisesti jokin sivistynyt nimi, mutta se ei kerta kuulemalta jäänyt mieleeni. Mutta jos sahahuivi talven sahasäissä lämmittäisi. Kiitos siis vinkistä!
Huiveja langanlopuista -into jäi päälle. Kahta eri luonnonvalkeaa löytyi nurkista. Yhdistin ne Gjestalin ToppMohairin kanssa 8-koon puikoilla ja nitkuttelin. Lähes samoin syntyy vaaleanpunaisten lankojen lopuista huivi.
Ja luonnollisesti näillä verukkeilla on lykätty niitä projekteja, joita oikeasti pitäisi tehdä. Eläköön itsekuri ja järjestelmällisyys.
Lankojenikin huomasin olevan ihan ala-arvoisesti säilytettynä. Ovat pitkin komeroiden nurkissa, yksittäisissä laatikoissa jne lajiteltuna sekalaisin perustein. Minusta järjestys on ollut riittävä ja toimiva, kunnes kohtasin uusimman Kotivinkin: Erään ahkeran neulojarouvan langat oli lasiovisissa kaapeissa värin jne. mukaan aseteltuina. Haluaisinko kotiini kaapin, joka näyttäisi lankakaupalta?
lauantai 21. tammikuuta 2012
lauantai 14. tammikuuta 2012
Maailman pitkäpinnaisin ystävä
on minulla. Tein hänelle boleroa yli 6kk, kun ensin keräsin hommaan rohkeutta yli vuoden. Loput pitsiröyhelöt nitkuttelin joulun välipäivinä ja tänään lykkäsin neuleen omistajalleen. Kokoa jännäsin kovasti, sillä amatöörille ei valmiiden reseptien pienentäminen ole helppoa.
Pitkästä aikaa ohje, jonka mukaan voisin joskus kepitellä itsellenikin boleron. SandnesGarnin jostakin katalogista, Sisu-lankaa, puikoilla paksuutta 2,5mm...
Kuvan otti ystäväni puoliso, pro-tekijä kuva-alallakin - siksi se on kaikin puolin ihan eri sfääreissä kuin normikuvat tässä blogissa. Ja nyt helpottuneena sohvan nurkkaan nitkuttelemaan huivia, jonka idean sain Neulekahvilamme kokoontumisesta viime keskiviikkona.
Pitkästä aikaa ohje, jonka mukaan voisin joskus kepitellä itsellenikin boleron. SandnesGarnin jostakin katalogista, Sisu-lankaa, puikoilla paksuutta 2,5mm...
Kuvan otti ystäväni puoliso, pro-tekijä kuva-alallakin - siksi se on kaikin puolin ihan eri sfääreissä kuin normikuvat tässä blogissa. Ja nyt helpottuneena sohvan nurkkaan nitkuttelemaan huivia, jonka idean sain Neulekahvilamme kokoontumisesta viime keskiviikkona.
perjantai 6. tammikuuta 2012
PITIPITI-liivi ja sen poikanen
Ukkoseni luuli saavansa villapuseron, johon valitsi itse Novitan Puron väreistä Kiven. Hanke kutistui liiviksi, sillä se vähentäisi sekä nukkaantuvia kylkiosia että vaimon nitkutusurakkaa, joka on kohtuullinen ao. miehen hartioiden ja käsien mitoilla.
Liivin piti valmistua jouluksi, mutta ei ehtinyt, sillä äitini tarvitsi lukunutun. Tämän esteen/hidasteen syy taas lepää viime vuoden viimeisimmässä Suuri Käsityö -lehdessä, jossa oli houkutteleva ohje merinolangalle. Lukunuttu osuikin nappiin. Äitini piti sitä ahkerasti. Kannustimena saattoi toki olla puulämmityskin...
Liivin piti valmistua viattomien lasten päiväksi, jolloin on ukkoseni syntymäpäivä. Ei valmistunut. Jonossa ohi kiilasi VIHDOIN kokoa 32 oleva bolero, jonka ystäväni on tilannut ikuisuus sitten. Nyt bolero on valmis, mutta koska ystäväni ei ole sitä vielä saanut käsiinsä, en lykkää kuvia näkösälle.
Mutta ensi jouluna ukkoseni saa tuon yllä loikolevan lämmikkeen! Useimmilla meistä lienee suhde Novitaan. Puron pehmeydestä ja juoksevuudesta tykkään. Mutta taas näittenkin kerien kanssa säätelin: vaihdoin langan suuntaa kerän sisältä ja ulkokuorelta sekä poistin kaikkein vaaleimpia kohtia.
Tämän jälkeen ehti alulle jo enoni rouvan neuletakki, joka jäi samantien jonoon. Kuopuksemme nimittäin pääsee mm. rippijuhliin vieraaksi ja pujahtamaan näin ollen kauluspaitaan. Pikapikaa kauluspaidalle kaveri työn alle:
Kuvassa ainakin langan väri valehtelee. Olisi oikeasti hento vaaleansininen.
Joululahjaksi sain minäkin Joulupallo-kirjan. Senkin innostamana yksi kesähommakin tiedossa: ystävän kanssa palloilupäivä, jolloin projektoimme vain joulupalloja odottamaan sitä, että joku täyttäisi ne. Alla olevan pallon pyydystin 31.12.2011 Hämeenlinnasta. Sen myötä keveää ja iloista tätä vuotta!
Liivin piti valmistua jouluksi, mutta ei ehtinyt, sillä äitini tarvitsi lukunutun. Tämän esteen/hidasteen syy taas lepää viime vuoden viimeisimmässä Suuri Käsityö -lehdessä, jossa oli houkutteleva ohje merinolangalle. Lukunuttu osuikin nappiin. Äitini piti sitä ahkerasti. Kannustimena saattoi toki olla puulämmityskin...
Liivin piti valmistua viattomien lasten päiväksi, jolloin on ukkoseni syntymäpäivä. Ei valmistunut. Jonossa ohi kiilasi VIHDOIN kokoa 32 oleva bolero, jonka ystäväni on tilannut ikuisuus sitten. Nyt bolero on valmis, mutta koska ystäväni ei ole sitä vielä saanut käsiinsä, en lykkää kuvia näkösälle.
Mutta ensi jouluna ukkoseni saa tuon yllä loikolevan lämmikkeen! Useimmilla meistä lienee suhde Novitaan. Puron pehmeydestä ja juoksevuudesta tykkään. Mutta taas näittenkin kerien kanssa säätelin: vaihdoin langan suuntaa kerän sisältä ja ulkokuorelta sekä poistin kaikkein vaaleimpia kohtia.
Tämän jälkeen ehti alulle jo enoni rouvan neuletakki, joka jäi samantien jonoon. Kuopuksemme nimittäin pääsee mm. rippijuhliin vieraaksi ja pujahtamaan näin ollen kauluspaitaan. Pikapikaa kauluspaidalle kaveri työn alle:
Kuvassa ainakin langan väri valehtelee. Olisi oikeasti hento vaaleansininen.
Joululahjaksi sain minäkin Joulupallo-kirjan. Senkin innostamana yksi kesähommakin tiedossa: ystävän kanssa palloilupäivä, jolloin projektoimme vain joulupalloja odottamaan sitä, että joku täyttäisi ne. Alla olevan pallon pyydystin 31.12.2011 Hämeenlinnasta. Sen myötä keveää ja iloista tätä vuotta!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Aallokossa
Harvoin innostun mistään huivista erityisesti, mutta keväällä näin sattumalta kuvia Onda d'Amore -huivista, josta innostuin heti ja oit...
-
Ystäväni on mitä kunnioitettavassa määrin äiti, sillä hänellä on viisi omaa lasta. Minua on siunattu sillä ilolla, että näihin lapsiin ol...
-
Pääsiäisenä puikot liki lensivät esineulonnan äärellä, mikä herätti Äitini kiinnostuksen. Neulomus oli jo sopivassa vaiheessa, joten hän p...
-
Jonna Hietala julkaisi talvella Varpu-nimisen neuleohjeen joka on kevyt, ilmava ja nopea neuloa. Tyttäreni kokoon tarvitsi vain 250g S...