tiistai 26. joulukuuta 2017

Vaatimaton olympiavoittaja - etappi 2


 Juuri sopivasti ennen tehokkainta jouluhääräystä starttasi Sukka-Finlandian toinen etappi 20.12. Ennakkovihjeeksi tuli yksivärinen, ohuehko sukkalanka. Jatkan valitsemallani merkillä eli Regialla, koska heiltä löytyi jopa kullanhohtoiseksi tulkittava sukkalanka, jossa on mausteeksi tweedmäisesti tummempia hippuja.




Penkkiurheiluhistoriassani nämä sukat liitän ehdottomasti Marjut Lukkariseen (myöh. Rolig), joka voitti 1992 Albertvillen olympialaisissa 5 km perinteisen kisan ja samaisissa olympialaisissa saavutti hopeaa 15 km perinteisen tyylin sivakoinnissa.

Sain kunnian tavata olympiavoittajan, kun koulumme liikunnanopettajat ideoivat syksylle 2007 liikuntapäivää. Samana vuonna muistaakseni tuli sata vuotta Suomen olympiakomitean perustamisesta ja 55 vuotta Helsingin kesäolympialaisista. Koska Helsingin kesäkisojen 5-ottelu kamppailtiin täällä Hämeenlinnassa, oli meilläkin nuorisolle viisiottelu - osin alkuperäisillä suorituspaikoilla.

Koska olympiavoittaja Marjut Rolig asui perheineen jo tuolloin Hämeenlinnassa, uskalsimme häntä lähestyä ja pyytää kunniavieraaksemme. Hän suostui. Niinpä pääsin Roligia tapaamaan ja rakentamaan hänen kanssaan oppilaille pidettävän tilaisuuden, jossa keskustelimme, katsoimme otteita kisasuorituksesta ja lauloimme Maamme-laulun palkintojen jaon yhteydessä. Pitäydyimme vain urheiluun liittyvissä asioissa, vaikka hyvin muistankin iltapäivälehdistön kirjoittelun seuraavien isojen hiihtokilpailujen yhteydessä.

Vaatimaton voittaja, sisukas harjoittelija, sitkeä taistelija ja omalla hiljaisella karismallaan kadehdittavan miellyttävä ihminen - hänkin on nainen paikallaan. Ja vähintään yksien omien sukkien arvoinen tässä Sukka-Finlandiassa.

Kun sain tämän ohjeen käsiini, tiesin heti, että Veera Välimäen reseptillä tulen tekemään useamman sukkaparin. Kertakaikkisen kaunis ohje! Tosin mitoitus ei ohjeesta huolimatta osunut kohdalleen, mutta aina uhrautuvainen sisareni lupasi pelastaa minulle liian isot sukat.

 Eikä osunut kunnonajoituskaan kohdalleen - tänään sain antibioottikuurin. Onneksi Sukka-Finlandiassa ei ole doping-testausta.



Liki pari kuukautta tämän etapin päättymisen jälkeen olen yhä sitä mieltä, että tämän ohjeen neulon toistekin. Oli lystikäs.

torstai 14. joulukuuta 2017

MIETAA TULOO - Sukka-Finlandian 1. etappi

Juhlavasti Suomen 100-vuotissyntymäpäivänä klo 10.00 pamahti lähtölaukaus Sukka-Finlandialle. Ennakkoon tälle etapille annettiin varustautumisohjeiksi kaksi ohutta, toisistaan erottuvaa lankaa (420m/100g) ja 2,5-numeron kepit.

Koska tärkeissä koitoksissa ei välineitä niin vain vaihdella, jatkoin jo veryttelyyn valitsemallani Regian ohuella langalla, joita siskoni on ystävällisesti käynyt hommaamassa FiinaNeuleesta. Mutta jos ovat Miedon sukset pitkät, käytin pitkiä puikkoja minäkin: Lankaputiikki Silmukasta ChiaoGoo:n 80cm pyöröpuikoille mahtui yksi sukka.


Tämä sukkapari on omassa koitoksessani Mietaa. Tuskin yhdestäkään urheilusuorituksesta kuin Lake Placidin talviolympialaisten miesten 15 km hiihdosta (silloin yksinomaan perinteisellä ja kauniimmalla tyylillä) on puhuttu niin paljon. Juha Mieto hävisi sadasosasekunnilla Thomas Wassbergille. Urheiluhistoriassamme tämä kisa ei ole läheskään ainoa, jossa tuo tietty naapuri  juottaa meille kuuluisaa ja riittoisaa tappion karvasta kalkkia.

Tämän kisan jälkeen päätettiin, ettei sadasosasekuntteja kelloteta. Valitettavasti Mieto ei koskaan voittanut henkilökohtaista kultaa olympia- eikä MM-tasolla. Sittemmin vuonna 1985 Mieto sai Unescon Pierre de Coubertin Fair Play -tunnustuksen.

Turkoosi ja ruskea -silmiin käyvä väripari. Mutta muistanpa lapsuudestani Apu-lehdessä julkaistun julisteen, joka oli vuosia Mummolan keittiön sohvan päässä seinällä. Näin sen päivittäin, sillä asuimme isovanhempieni naapurissa. Kuvassa ruskea- ja tuuheapartainen Juha Mieto lykkii lumisateessa päällään Suomen edustusasu, joka painoteknisistä tms. syistä näyttää turkoosilta. Samassa keittiössä olen tehnyt isovanhempieni kanssa monet kisaennusteet ja käynyt jälkipuinnit sekä juonut mitallikahvit - penkkiurheilijalle kun on kohtuudella tarjolla puheenaiheita.

Saattoipa puheita herättää tämä ensimmäisen etapin sukkakin. Kuvio on kaunis ja sukan kantapää erityisen viehättävä. Nykertäessäni vasta resoreita ilmoittauduin jo perässähiihtäjäin sarjaan. Ja valmiista parista tiedän oikein hyvin, mikä kohta oli työn alla, kun minulla oli hetken tauko koulumme itsenäisyysjuhlaharjoituksissa.

Valmista tuli vihdoin 14.12., kun ensimmäinen oli ollut maalissa jo 6.12. ennen puolta yötä. Huonona häviäjänä alan heti selitellä ja tehdä valintoja - koska ei joulu- ja kouluaikatauluilla ole mahdollista sijoittua nopeuskisassa mitenkään, tein teristä vastoin sääntöjä yhden kuviokerran verran lyhyemmän, jotta sukat istuvat omiin koipiini.

 Kissan mielestä tämäkin neuleprojekti oli oikein kiva - emäntä istui paikoillaan paljon ja sukan sekaan mahtui syliin tekovaiheessa hyvin.

Ja kun vihdoin helmikuun puolivälissä valo, ukkoseni ja minä olimme yhtä aikaa kotona, saimme kuvattua näitä ulkonakin. Tähän mennessä nitkuttelemistani "finlandisteista" tämä ensimmäinen istuu jalkaani täydellisesti eikä siinä ole paksuihin pohkeisiini nähden liian pitkä varsi.




Yksityiskohdat ja istuvuus sekä kokonaisuus - niin ihanat sukat jalassa! 



keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Pitsineuletta minun makuuni





Sattuipa elokuun loppupuolella silmiini Niina Laitisen kysely lisätestaajille hänen tulevaan sukkakirjaansa Villasukkien vuosi, joka ilmestyi juuri. Pääsin nitkuttelemaan ohuella langalla pitsiä. Ja siitähän minä tykkään!

Luonnonvalkoista Stepiä ja 2,5-koon puikot olivat käytössä, kun ohjetta testailin. Kuva ei juuri tee oikeutta kauniille mallille, mutta kun ei koon 38 jalkoja ole lähipiirissä muilla kuin itselläni. Niinpä on vain tuo yksi pikaotos. Sittemmin sukat lähtivätkin Kummitädille, joka toivoi sukkia ystävälleen. Ja jollakin tyypillä, joka muka neuloo paljon, ei ollut muita varastossa.

Saatanpa tehdä toiset itselleni. Joka tapauksessa pyydystän kyseisen kirjan käsiini.

Veryttelykierrokselle Smetaninan kanssa - Sukka-Finlandian lämmittelykierros

Ennen varsinaista kisaa Sukka-Finlandiaan osallistujat saivat mm. Lämmittelysukan, jonka on suunnitellut Lumi Karmitsa - tuttu suunnittelija teosten Villit vanttuut ja vallattomat villasukat sekä Villit vanttuut ja vallattomat villasukat 2 takaa. Hänen mallinsa nimi on Keväällä kerran.

Tottahan veryttelykierros on tehtävä! Minulla tosin se jäi melko viime tippaan - 3.12. molemmista sukista sentään jo kantapäät laadittuina.

Langaksi valitsin uskollista Regiaa, jota siskoni on minulle toimittanut koko syksyn ajan Fiina-neuleesta juuri Sukka-Finlandiaa ajatellen. Puikoiksi otin 2,5-koon kepit. Siis hieman alkuperäistä ohjetta uhmaten, mutta eipä olisi muuten päässyt kaunis malli oikeuksiinsa. Uhmasin myös heti alkumetreillä - nitkuttelin sukista yksiväriset.

Ongelmiakin on. Mistä ihmeestä löydän jalat kokoa 36, jotta saisin sukkaparin asiallisesti kuvattua? Kerrankin tätä aikaa vuodesta päivänvalo on haasteissa vasta sijalla 2.

Sukat valmistuivat 5.12. juuri ennen ensimmäisen etapin starttia. Ja sainpa parahiksi itsenäisyyttä juhlimaan kanssani Ystäväperheen, jonka rouvalle nämä sukat aikoinaan menevät.


 Ja miksi Smetaninan nimiin menee tämä vaihe? No siksi, että hän on ensimmäinen hiihtäjä (ja ylipäätään urheilija), jonka muistan nimeltä. Hän on jäänyt mieleeni ehkä parhaiten seuraavasta syystä: Tätini mies, meille lapsille karismaattisen ja rakkaan pariskunnan Pentti, oli asentamassa Neuvostoliitossa hissejä Moskovan kesäolympialaisten (järjestettiin 1980) alla. Serkkuni ja minä saimme kansallispukuiset matkamuistonuket, joista omani nimettiin Raisa Smetaninaksi - Kaisan nukesta siis Raisa. Yritin etsiä nukkeani yhteiskuvaan sukkien kanssa, mutta en harmikseni löytänyt. Joka tapauksessa Raisa-nukellani on vaaleat hiukset, mikä ratkaisi valitsemani langan yleissävyn.

Smetaninan urasta en muista mitään. Korkeintaan olen katsonut muun perheen kanssa Lake Placidin talviolympialaisia, joissa hän voitti 5km kilpailun. Kaiken kaikkiaan Smetanina on hiihtänyt itselleen olympialaisista 4 kultaa, 5 hopeaa ja yhden pronssin sekä MM-kilpailuista 4 kultaa, 3 hopeaa ja 3 pronssia.

Aallokossa

Harvoin innostun mistään huivista erityisesti, mutta keväällä näin sattumalta kuvia Onda d'Amore -huivista, josta innostuin heti ja oit...