Kovalla tohinalla lähetin pari viikkoa sitten esikoisemme kirjakauppaan noutamaan Kyrön uusinta romaania, jossa Mielensäpahoittaja mm. organisoi omia hautajaisiaan, askaroi kirstuaan ja hoivaa emäntäänsä maailman pöllöyksien ruotimisen ohessa.
Onhan siinä olennaista henkeä Mielensäpahoittajasta. Onhan siinä kyröläistä huumoria. Sisällön puoleen ei varmaankaan aiheuta pettymyksiä.
Mutta. Kun sattuu tuo pilkunnuuskinta kuulumaan päivätyöhön, iski niin ikävästi silmään viimeistelemätön kieliasu. Ja kun luin romaania ääneen vanhemmilleni, haittasi se harrastusta kovasti.
Että kyllä en ymmärrä, miksi viimeistelemätön työ päästetään kauppaan priiman hinnalla.
Onneksi olenkin enemmän nitkuttanut kuin lukenut viime aikoina. Pääosin sukkia. Kunhan vaan kuvienkin kanssa ehtisi jonkun kutaleen tänne muistiin siirtämään. Toinen rentoutus on ollut pastakone, jolla pari kertaa olen veivannut tuorepastaa. Nam! Helppoa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Aallokossa
Harvoin innostun mistään huivista erityisesti, mutta keväällä näin sattumalta kuvia Onda d'Amore -huivista, josta innostuin heti ja oit...
-
Ystäväni on mitä kunnioitettavassa määrin äiti, sillä hänellä on viisi omaa lasta. Minua on siunattu sillä ilolla, että näihin lapsiin ol... -
Pääsiäisenä puikot liki lensivät esineulonnan äärellä, mikä herätti Äitini kiinnostuksen. Neulomus oli jo sopivassa vaiheessa, joten hän p... -
Jonna Hietala julkaisi talvella Varpu-nimisen neuleohjeen joka on kevyt, ilmava ja nopea neuloa. Tyttäreni kokoon tarvitsi vain 250g S...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti