perjantai 23. huhtikuuta 2021

Mä haluun kans!

Isompi tai siis vanhempi lapsi on ahkera tilaamaan itselleen erinäisiä neulomuksia eikä jono lyhene millään, vaikka jotain saisin joskus valmiiksikin. Nuorempi lapsi harvoin toivoo mitään, mutta joulun jälkeen toivoi villapuseroa. Ja kuinkas ollakaan, sopivasti oli puikoille pääsemässä Anu Ahoniemen - neuleystäväni - Merinero-neuleen testaus.

Esittelin lapselle ohjeen ja aikomani langat eli kahta eriväristä Biches & Buches -talon Le Petit Lambswool -lankaa. Kolmas tilattiin, koska tummaa violettia ei ollut tarpeeksi kotona eikä hovihankkijallani Lankaputiikki Silmukassa.


 Tein tarkoituksella hihoista ja helmasta hieman pitkät, jotta neuleeseen pääsisi kääriytymään. Lanka on niin pehmoista ja juoksevaa, että tämä L-kokoinen neule taitaa painaa noin 250 grammaa. Lämmin, kevyt ja hyvinlaskeutuva olemus.

Merinero-ohje on mainio poikkeus näissä hurjasti yleistyneissä leuasta lantiolle -malleissa, sillä tätä voi tehdä yhtäaikaa sekä kotona että kylillä. Suunta on nimittäin se vanhanaikaisempi eli alhaalta ylöspäin. Hihat kulkevat oivallisesti käsilaukussa siis. Vaikka miesten neule voi vaikuttaa isolta urakalta, neuloontui tämä nopeammin kuin tuli kuvatuksi. Taisi mennä kuusi viikkoa valmistumisesta kuvaamiseen.

Ja koska olen varsin hurmaantunut tästä "Pikkupässilangasta", on sitä jemmassa vanhemman lapsen neuleen verran.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Aallokossa

Harvoin innostun mistään huivista erityisesti, mutta keväällä näin sattumalta kuvia Onda d'Amore -huivista, josta innostuin heti ja oit...