Tuunataan Lipton Yellowta

Juupajuu, muka kiireitä eikä mitään valmistu. Vakiselitys sille, kun liian monta keskeneräistä nitkutusta puikoilla? Paperia olen silpunnut taas, kun yritän päästä skräppäämisen juoneen kiinni. Ja kun haluan tehdä jotain lasten kanssa, on leimaus-paperi-sakset -linja aika usein toimiva veto.Yhdessä teimme Iskälle teepurkin odottamaan ystävänpäivää. Toisin sanoen:

kasa Lipton Yellow -pusseja, jotka kuorittiin  pois kääreistään, kasa erilaisita papereista leikkurilla leikeltyjä lappuja, kasa kyniä, kaksipuoleista teippiä, tarroja, koristeita....

Ja sitten oli kivaa! Lasten kirjoittamissa lapuissa lukee mm. "Soitan Mummulle!" (tyttären ja isän keskinäistä...) ja "Muumihumppa soi..." (isän kestokappale kaikkiin maailman murheisiin). Minäkin koristelin:

Ja koska perjantai-iltanakaan ei voinut tehdä mitään, ajattelin ystäviä ja heidän matka-aiettaan:

Niinpä eivät sitten etene

Äidin tilaama liivi, vihreä niskalenkki, uusu Ugh-viritys eikä työkaverin tilaamat neljä paria mustia sukkia. Etenkään kun uusin Novita tuli lainaksi naapurilta ja neiti näki sen.


No oliko tässä sitten mitään uutta? Ei! Kevättä puskee, kun uusia hommia on virityksellään koko ajan. Haluan nähdä sen hyvänä asiana!

EHDINPÄS!

Tiesinhän minä jo aikaa sitten, koska isä täyttäisi puolipyöreitä vuosia. Tiesin senkin, että jotain neuloa nitkuttaisin. Sen verran olin asiasta kai höpisyyt, että äiti ohjasi laatimaan liiviä, jota palelevainen esi-isäni voisi arkenakin pitää lämmikkeenään.

Langaksi halusin villaa. Niinpä Lankakauppa Kujeesta tilasin Cascade220-lankaa. Ei raitoja eikä lettiä, muttei sileääkään. Päädyin 3 oikein, 1 nurin -yleisilmeeseen, johon vuoropalkkeihin 4 krs helmineuletta ja joka palkkiin 2 krs sileää oikeaa.

Meinasi tulla paniikki, vaikka alkuperäisestä aatoksestani putosivat pois hihat. Jouluhommat ja joululomalla vanhempien luona vietetty aika sotkivat aikeitani. Mutta ehdin! Eilen (1.1.) päättelin ja huomenna 3.1. on merkkipäivä ja sen vuoksi kahvittelua.

Ihan perus v-liivi siis. Lanka ei oikeasti kiillä noin kuin kuvissa. Kuvankäsittely ja ulkopimeys haittasivat taa. Nyt melkein olen iloinen, että jouluun on lähes vuosi. Nitkuttelen jotain muuta kuin joulua.




Äiti tilasi liivin itselleen. Taitaa saada samasta langasta, sillä sitä jäi. Mutta pitää olla kuulemma edestä napitettavaa mallia. Eikun puikoille!

Muka Kotilieden pipo ja muuta pientä

Siskoni toivoi uutta baskeria. Olin jemmannut ohjeen niin hyvin, että oli etsittävä vaihtoehto. Löysin Kotilieden ohjeen syksyltä 2009. Melkein noudatinkin sitä: vain lanka, puikot, silmukkamäärät, reunan palmikko ja pipo-osan sileän oikean sekä helmineuleen raitojen paikat vaihtuivat.

Paksua villalankaa ja paksuilla puikoilla - ei suosikkiyhdistelmäni nykyään, mutta hyvin sormet selvisivät. Ensin noin 26 silmukkaa, joille reunasilmukat ja palmikko soviteltiin. Tätä kaitaletta päänympäryksen verran. Sitten ompelemaan kaitale ympyräksi ja noukkimaan reunasta silmukoita. Oli mukava tehdä. Samansorttisen saan vääntää toisenkin, sillä neitimme kaipaa juuri samanlaista.

Uusimman Novitan kannessa on pipo, jossa nostellaan yhtä silmukkaa. Jokunen lehti sitten samalla idealla oli sukanvarsia ao. julkaisussa. Ja jo aiemmin Tuomelan Kässämarttojen ekspertit neuvoivat saman mallin. Olihan tätä kokeiltava ensin neljällä silmukalla

ja sitten Novitan sukanvarsi-laskelmilla, jossa yksi mallikerta on kuuden silmukan levyinen

Idea ei ole pöllömpi raidoittamiseen ja esimerkiksi liian kirjavan langan rauhoittamiseen. Mutta vaiheeseen ainakin vielä jäivät nämä kokeilut. Valmista sentään sain tuubihuivin verran "möykkylangasta", jonka vyöte hukassa. Vaikka virkkaaminen ei suinkaan eikä mitenkään ole "mun juttu", tämä sujui ja oli lystiä.

Yksi joulukukkasista valmistui siis poikkeuksellisesti toisin eli virkaten. Jouluhommia meillä on pikku hiljaa jo viritelty paniikin välttämiseksi. Tänään viritin kissallekin ohjelmaa.

Kattolistan ja -paneelien väliin kaksi pitkähköä ruuvia, joiden varaan punaista nyöriä. Jo tulleita joulukortteja pyykkipojalla naruun ihailtavaksi. Tarmolle olisi tosin riittänyt pelkät narut...

Selittelyn makua

Luvattoman pitkään aikaan en ole päivittänyt blogiani, ajankulun vauhtia olen kyllä ehtinyt päivitellä. Nitkutusrintama ei kuitenkaan ole ollut täysin jäässä. Projektia pukkaa vähintään normaaliin vauhtiin puikoille, valmiiksi hitaammin.

Koska joulumuistiaisiakin olen kyhännyt, tässä niitä vähemmän salaisia.

Joku on hamstrannut monenlaista lankaa nurkkiimme. Niinpä yhtenä tavoitteenani viime aikoina on ollut tuhota nurkkiin kertyneitä loppuja. Syysloman aikaan kokosin neljä paksuhkoa jämäkerää yhteen ja raidoittelin tyynynpäällisen. Kissa tykkää erityisesti, neiti kääntää näkymään sen puolen, jossa paljettipitoista lankaa. Sain menemään kaikki.

Sukkaosasto voi melko hyvin. Toki koko ajan keksin lisää nimiä, joille haluaisin juuri NYT jalanlämmikkeet toimittaa. Alla olevissa sukissa (joiden toiset parit laatikossa) Seitsemän veljeksen raitoina Regiaa.

Syksyn aatteellisemmassa huumassa vein valtionvarainministeri Urpilaiselle sukat. Kun jalat ovat lämpimässä, on helpompi ajatella isompiakin kysymyksia kuin silmukkamääriä.

Kohta pakkaan kassiin Novitan Porkkanaa. Kerästä tuli kolmiohuivi, jonka aloin viidellä silmukalla. Gaiaa meinasin ja aloin reikien tekemisen värinvaihdon äärellä. Lintsasin monen vaihdon kohdalla, sillä en halunnut pelkkiä reikiä kuitenkaan huiviin.

Nyt sataa lunta. Kuukauden päästä alkaa päivä pidetä. Eiköhän tuota valoakin sitten ole enmmän näihin kuvaamisiin. Mutta sitä ennen on saatava isän synttärilahja tehtyä.

Hohtoneulonnan SUOMEN MESTARUUS 2012 on ratkennut!

14.9. Hämeenlinnassa vietetään Pimeän kaupan iltaa ja yötä. Yhtenä tapahtumana oli Wetterhoffin korttelissa järjestetty Hohtoneulonnan SM-kisa. Kilpailijat saivat ilmoittautua tähän päivään klo 12 asti - joku taisi päästä mukaan vielä senkin jälkeen.


Kisasimme kuuden neulojan erissä seuraavin säännöin neljässä erässä:
- aikaa 10 minuuttia luoda 15 silmukkaa ja neuloa sileää oikeaa neuletta (reunasilmukan sai tehdä haluamallaan tavalla)
- kun aika päättyi, laskettiin täydet kerrokset. Pudonneista silmukoista, eri pintaneuleista yms tuli sanomista.
- Puikot ja langat tarjosi järjestäjä.

Ja tulokset: Kultaa Tuulalle Sukkelien puikkojen haltijalle, hopeaa Inkeri Länsikivelle ja pronssia Suvi-Tuuli Simolalle. Onnea koko kolmikolle!

Palkintoina mm. pokaalit ja lankaa. Hienoa!

Järjestäjille suuret kiitokset! Tapahtuma oli hyvin organisoitu, säännöt selvät ja tunnelma huikea. Yleisöäkin mahtui eriä seuraamaan kohtuudella, vaikka tungokselta taisi tuntua.

Mm. Seija Heimolan emäntä osallistui kisaan ja tietysti kuvasimme palkintojenjakoa, joka tässä vasta alkamassa.

Neule joka tilanteeseen ;)

Fiinaneuleesta löysin aikanaan 100g:n vyyhdin ja lankaan täsmätyn huiviohjeen. Kesällä tuon nitkuttelin Ystävälle synttärikukaksi. Synttärit olivat, sankari sai huivinsa ja tietokonesuhteeni on taas toimiva. Siksi hieman tästä ensin.

Noin 220 silmukkaa - eli siis poikittain - neulottiin noin 15cm eli kerä loppuun. Malli oli hauska ja toimisi ihan "normaalinkin" langan kanssa, voisi jopa päästä paremmin oikeuksiinsa kuin tämän kaikenmaailman efektien mukana. Lysti puuha. Mallineule liimattu vihkoon talteen.

Tämä poikittain pykääminen jäi vaivaamaan. Eilen kuopusta kaitsetessani kaivoin purkulangat esille ja yritän tehdä poikittain seuraavaa välipalana sukkaurakalle, joka menossa myös. Katsotaan, syntyykö entisestä villatakista vihdoin villapaita itselleni, kun sitä kahtena pakkastalvena olen kaivannut.

Huvittuneena olen katsellut lehdistä syksyn muotijuttuja, joissa esitellään asuja joka tilanteeseen. Minä voisin tehdä jutun neuleista joka tilanteeseen:
-työmaa- ja kokousneule ja/tai seurusteluneule, joka toimii myös kyydissä kudottavana
- tehdään kotona -neule
- paniikkineule jonka on valmistuttava heti
- aloitetaanpas tämäkin -neule, kun jokin ohje, idea tai lanka kiilaa tajuntaan vaativana
- keskeneräinen neule x kpl - valmistuvat kyllä.
- ja virkkuuprojekti, jota tehdään lappu eteenpäin, kun mikään muu ei huvita tai pitäisi tehdä kotitöitä tai...

UGH - olen lämpimässä

Viime talvena taitava Mummu (virallisesti anoppini) laati minulle kahdesta erilaisesta Purosta majan, jota ilman en selviä. Siskoni lainasi sitä ja toivoi samanlaista. Kaivelin varastoja Puron Kivi-värin kaveriksi. Löyrin Sandnesin Alfaa, Novitan Nallea (kaksinkerroin) ja Isoveljeä. Kavereiltani sain lisää Nallea ja Isoveljeä.

Tasan 100 silmukkaa, puikot kokoa 6, pituutta noin 130cm ja Puroa lähes 300g. Muita lankoja en punninnut. Ja kun suorakaide on neulottu, ommellaan sen toinen pää reunaan kiinni. Alkuperäinen ohje (jossa oli hapsut helmassa) on ollut Suuri Käsityö -lehdessä noin 8/2009, minä löysin tämän jostakin neuleblogista.

Ajattelin ensin kääriä tämän pikkusiskolleni joulupakettiin, mutta lämmikettä tarvinnee ennen joulua hänkin. Niinpä vein vällyn jo eilen perille.

Ja kun jotakin saan valmiiksi, alan taas jonkun ikuisuusprojektin. Uusin niistä on Afrikan kukka -mallilla tehtävä lankanöttösten kulutushanke. Ehkä 200 kukkaa enää ;)

Kunhan silloin tällöin jonkun kukkasen virkkailen, ei sen suurempaa tavoitetta. Nyt sitten pukkaa sukkaa ja isän 75v-neule alkaa hahmottua. Cascade220-vyyhtejä kerimään ensi viikolla.