Kohti kevättä?

Kun talvinen sää käy kääntyilemässä ja ilveilemässä pikapyrähdyksinä, taidan kääntää kalenterini keväiseksi.

Joulu meni sukkelaan. Kalenterisukista puuttuu vielä kantapäät (kummaa, kun eivät itsestään valmistu!), aloitin ystäväni aikanaan tilaamat sukat sekä toiselle ystävälleni viltihkön. Jostain syystä pienen viltin tekeminen on pyhinä ollut houkuttelevampaa syksyn sukkasulkeisten jälkeen.

Lankakauppa Kerään sekä paikalliseen Elämänlankaan retkeilin välipäivinä. Sain näihin lahjakortit aikoinaan, ja olin päättänyt visusti käyttä ne loman aikana, jotteivat unohdu. Ostokset on vielä kuvaamatta, mutta ihania lankoja löysin. Ja itselleni! Kuten lahjakorttien antajatkin olivat halunneet.

En ole ryhtynyt lankalaihikselle, en ole siivonnut varastoja, lajitellut, purkanut, suunnitellut tai järjestänyt sekaisin olevia ohjeita. Edelleen alkaneena vuonna toivon nitkuttavani enemmän valmiiksi kuin ostavani komeroon. Myös siitä syystä, että jotenkin kuvittelen loihtivani tilee huusholliin kutistamalla jemmoja... Onneksi kukaan perheestäni ei tiedä, missä ja paljonko minulla on jemmoja, etteivät ryhdy suotta avuliaiksi.