Pöh, pianpa iski kutomiskiukku. Sukka ei huvita, lapsen villapaitaohjeessa lasketaan koko ajan. Domino-idealla aikomani neulepusero ei houkutakaan, sillä langat eivät riitä ja siitä on muutenkin tulossa liian iso. No, saapa kissanketale uuden viltin nojatuoliin.
Ärsyttää. Amatööriolo. Opin kutomaan 35 vuotta sitten, mutta enää en osaa. Paluu perusasioihin, oikeaan ja nurjaan silmukkaan, suoraan kappaleeseen, jolla taas siivotaan asenne kuntoon?
Kyllä tämä tästä.
maanantai 17. elokuuta 2015
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Aallokossa
Harvoin innostun mistään huivista erityisesti, mutta keväällä näin sattumalta kuvia Onda d'Amore -huivista, josta innostuin heti ja oit...
-
Ystäväni on mitä kunnioitettavassa määrin äiti, sillä hänellä on viisi omaa lasta. Minua on siunattu sillä ilolla, että näihin lapsiin ol...
-
Pääsiäisenä puikot liki lensivät esineulonnan äärellä, mikä herätti Äitini kiinnostuksen. Neulomus oli jo sopivassa vaiheessa, joten hän p...
-
Jonna Hietala julkaisi talvella Varpu-nimisen neuleohjeen joka on kevyt, ilmava ja nopea neuloa. Tyttäreni kokoon tarvitsi vain 250g S...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti