Ninjakin neuloo

Ystäväni ekaluokasta lähtien on mm. ahkera bloggaaja. Nyt kun häneen taas on iskenyt neoloosi, siirtyy sekin blogiin http://neulova.ninja

Aikanaan - lukioaikoihin - oli Irene Usvasalo se neulova juontaja, joka kertoili kutomisen lomassa seuraavasta tv-ohjelmasta. Samoihin aikoihin Kaislakerttu Lehtovaara laati huikeita kuvioneulemaisemia houkuttimiksi tahi hermojen raastimiksi.

Meilläkin oli tiimi: Nurminata-Näveri ja Korpikuukkeli-Koski. Tiimimme teki retkiä Korialle Novitan tehtaanmyymälään, jossa ihan oikeasti oli mahdollisuus löytöihin. Taisimme molemmat käydä Helsingissä asti tutkimassa Kaffe Fassetin näyttelyn (mulla muuten herran nimmari). Etenkin sen innostamina laadimme vallan kirjavia neuleita, kun istuimme iltaa toisillamme. Ehkä arkistoista löytyy kuviakin tuolta ajalta. Täytyisi penkoa.

Nyt taas nitkutamme. Ninja myös virkkaa - taitava ja ahkera kun on. Kyllä harrastaminen kaverin kanssa on kivaa!

Nitkutuskyllästys ja -ahdistus

Nyt ei suihkaa puikot, ei lennä lanka. Väkisinneulomiseksi meinaa mennä, kun allakassa on merkki- ym. päiviä, jotka meinasin nitkuttamalla ratkoa.

Liekö syynä jouluneulomusten aiheuttama ylikunto? Vaiko se, että nurkissa on liikaa keskeneräisiä, jotka vaativat valmistumista?

Kannustimeksi ja virikkeeksi etsin jo käsille Nurmilintu-huivin ohjeen (muuten ilmainen Ravelryssa!!!). On ihana! Ja voi tehdä vaikka kuinka monenlaisena erilaisista langoista.

Ja juuri soitti lehtikauppiastäti uuden Kotilieden neuleet -tarjouksen kanssa... Eiköhän tämä vaiva ala parantua.

Olipa kerran 50 villapeikkoa

Yksi viime vuosien silmieni lepuutusblogi on ollut Suvi Simolan 50 villapeikkoa. "Peikkorouva" laati ystävänsä kanssa myös neulekirjan Kaikki lähti lapasesta sekä lukuisia ohjeita eri neule-foorumeille.

Äsken löysin osoitteen, jossa Suvi Simola nyt vaikuttaa: http://suviknits.com/

Silmäniloa ja puikkojen syyhytystä luvassa.

Kohti kevättä?

Kun talvinen sää käy kääntyilemässä ja ilveilemässä pikapyrähdyksinä, taidan kääntää kalenterini keväiseksi.

Joulu meni sukkelaan. Kalenterisukista puuttuu vielä kantapäät (kummaa, kun eivät itsestään valmistu!), aloitin ystäväni aikanaan tilaamat sukat sekä toiselle ystävälleni viltihkön. Jostain syystä pienen viltin tekeminen on pyhinä ollut houkuttelevampaa syksyn sukkasulkeisten jälkeen.

Lankakauppa Kerään sekä paikalliseen Elämänlankaan retkeilin välipäivinä. Sain näihin lahjakortit aikoinaan, ja olin päättänyt visusti käyttä ne loman aikana, jotteivat unohdu. Ostokset on vielä kuvaamatta, mutta ihania lankoja löysin. Ja itselleni! Kuten lahjakorttien antajatkin olivat halunneet.

En ole ryhtynyt lankalaihikselle, en ole siivonnut varastoja, lajitellut, purkanut, suunnitellut tai järjestänyt sekaisin olevia ohjeita. Edelleen alkaneena vuonna toivon nitkuttavani enemmän valmiiksi kuin ostavani komeroon. Myös siitä syystä, että jotenkin kuvittelen loihtivani tilee huusholliin kutistamalla jemmoja... Onneksi kukaan perheestäni ei tiedä, missä ja paljonko minulla on jemmoja, etteivät ryhdy suotta avuliaiksi.

Joulupuu on koristettu,

sukkasia ripustettu onpi kuusen oksille.

Syksyn mittaan moni neulisti paahtanee sukkia pukinkonttiin. Niin minäkin olen yrittänyt. Ihan kaikkia en saanut kuvaukseen mennessä valmiiksi, mutta suurin osa pääsi hetkeksi kuusen oksille. Siellä keikkuu kummipojan, veljensä ja äitinsä sukat, kummitytön synttärisukat, kummitätini ja enoni sukat, ystäväperheen isännän sukat...

Ja lisää saisi tehdä, jos ehtisi. Nyt vain tuntuu iskeneen allergia moiseen hommaan.

Ja siksi tai siitä huolimatta nappasin listalle joulukalenterisukat  http://missaneuloimmekerran.blogspot.fi/ -blogista.

Tänään aloin taivastella, kun ei kantapäästä puhuta mitään. Kaivoin viime vuoden vastaavan kalenterin ja löysin tarkat ohjeet kantapään sijoittamiselle. Purkuun meni neljän päivän raidat, mutta tuli merkit kantapäille.

Tämänvuotisessa sukassa on tekijöiden toimesta tarjolla ihania kirjoneuleraitoja - tänään kiinailaista horoskooppia, taannoin supersankaria. Minun jämälankalootani on sen verran ankeutunut kuluneen vuoden aikana, että olen joutunut tulkitsemaan, oikomaan ym käsittelemään monenkin päivän raitaohjeita. Olisi aikanaan pitänyt marinoida langanloppuja... Kaikkea kuitenkin aikanaan tarvitaan.

Tänään sukissa tilanne yllä oleva. Varpaista varteen -idea ei hassumpi ja tulee tässä opeteltua. Helppo tehdä ainakin silloin, kun sovitusta varten kinttu käsillä. Joulun välipäivinä kantapäät ym viimeisteily. Taidan pitää nämä itse.

Ja kyllä niiiiiin odotan kevättä, että nämä salaman vääristämät värit saa kohdalleen.

Mukikukkia

Vaikka kovin on haastava tuo suhteeni virkkuukoukkuun, yritin taas kehittää luonnettani, kun joulukukkasiksi päätin tehdä mukikukkasia.

Aina niin lumoava afrikankukka-malli palveli kauniisti ja kiltisti. Muutin sitä vain sen verran, että jätin viimeisen pylväskerroksen tekemättä. Koukkuna oli 5-kokoinen koukku, jonka mukaan sitten kaivelin lankalaatikoita. Kuvassa oleva muki on Teeman perusmuki-kokoa, joten siitä voi mittailla valmiin kukkasen laajuutta.

Näiti oli kiva tehdä! nuorisollakin ilmeni näkemyksiä, miten punaista ja valkoista vuorotellaan, kenelle minkäkinlaiset kukkaset menevät ja millaisia pitäisi tehdä kotiin.

Dropsin joulukalenteri 2014

http://www.garnstudio.com/christmas-calendar.php?cid=11


Vaikka kuinka yrittäisin, tuosta aukenee vain yksi luukku kerrallaan.

Kovasti houkuttaisi heittäää sukankutimet nurkkaan ja keskittyä kalenteriin...