Jouluksi paahdettujen sukkien jälkeen tarvitsin välityön. Ja koska viltti on aina hyvä ajatus, vietin mm uuden vuoden aaton näin:
Novitan Joki-lankaa, sileää neuletta, jonka lomaan nurjia kerroksia, ja niin kauan ja pitkälle kuin 9 kerästä riitti. Kutoessa meinasi tulla hiki, kun 100% villaa oleva lanka lämmitti.
Ja sitten sukkia: Ystäväni, pitkäpinnainen, oli toivonut jo kesällä, että tekisin hänelle kantapäättömät sukat. Maija-lankaa, joustinneuletta ja siirtyvää joustinneuletta aikani vääntelin, jotta syntyi sukkapötköt. Helmivaranto nurkissani oli vaatimaton, mutta sukkain omistajatar tuunatkoon mieleisekseen.
Monenlaisten kalenterisotkujen sijaan en päässyt koulukaverini synttäreille. Mutta koska tuleen ei jäädä makaamaan, me Neulovan Ninjan kanssa päätimme vaatia yksityisvastaanoton. Se on ihan pian! Nään kaksi 1980-luvun alusta kanssani taivaltanutta ihanuutta kerralla! Kukkasten sijaan menee meistä nuorimmalle sukkasia.
Taisi olla helmikuu, kun sain joulukuiset kalenterisukat viiemisteltyä kantapäillä.
Nyt hiihtokisojen aikaan väännän vuorotellen itselleni Nurmilintua ja tuolle sukkamallilleni piiiiitkiä säärystimiä. Eilen pengoin lankoja, meinasin ottaa taas uuden aloituksen. Mutta hillitsin itseni ja otin tyrkylle yhden keskeneräisen odottelemaan kisakutimien valmistumista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti