maanantai 6. huhtikuuta 2015

Kolmas kerta toden sanoo

Tämän vuoden ensimmäiset tasavuosikymmensynttärit ystäväpiirissäni vietettiin maaliskuun alussa. Koska juhlapaikkana oli Vankilamuseo, päätin kyhätä pakoköyden.

Langat olivat helppo juttu, sillä sankaritar oli aikoinaan jo iskenyt silmänsä nurkissani olevaan Opalin Pikku Prinssi -sarjan lankaan. Sen kaveriksi asetin omenanvihreää villalankaa ja näille yhdessä puikot kokoa 4,5.

No mutta mitä sitten? Valepalmikko ei onnistunut, pitsiä pohdin pitkään mutta tyrmäsin. Ja sitten löytyi jostakin neuleblogista nerokas pintaneule vaikka mihin:

2 oikein
1 kiertäen oikein
1 nurin

ja tätä kuviota koko kerros läpi
ja seuraava kerros
ja seuraava kerros
ja seuraava kerros



Pituutta huiville tuli liki kaksi metriä. Hetken harkitsin tuubittamista, mutta hylkäsin senkin. Sankari osaa itse ommella huivin päät tuubiksi, jos haluaa vaihtelua.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Aallokossa

Harvoin innostun mistään huivista erityisesti, mutta keväällä näin sattumalta kuvia Onda d'Amore -huivista, josta innostuin heti ja oit...