maanantai 5. marraskuuta 2018

Rakkaudesta lajiin



Rakkaan työkaverini tytär on niin lahjaks jalkapalloilija, että hän on Suomen U17-naisten jalkapallomaajoukkueen kapteeni. Ja tämä joukkue on raivannut tiensä marraskuussa pelattaviin MM-kisoihin, jotka järjestetään Uruguaissa.

Koska olen tytön uraa seurannut niin kauan, kuin hän on palloa pelannut, ja olen saanut häntä opettaakin koko yläkoulun ajan, kysyin, mitä neuloisin lämmikkeeksi. Äitinsä toivoi pitkiä villasukkia.

Kaivelin kätköjäni ja Wetterhoffin hyllyjä. Kasasin keon ja etsin jemmoistani suuntaviivoja. Vielä ensimmäisen sukan ollessa puolivälissä säärtä en tiennyt, millaiset sukista neulotuisi - eläköön hahmotuskykyni. Työnimellä ”Rakkaudesta lajiin” nitkutelin eteenpäin.

Lankana on pääosin Maijaa ja tilkkeinä muita samanvahvuisia lankoja. Sukansuussa resorina on valepalmikkoa, muutoin sukka on sileää neuletta. Aloin 70 silmukalla, josta kaventelin niin, että terässä on 56 silmukkaa.

Sydänkuvio on peräisin kirjasta Vilukissan villasukat - kirjoneulesukat isoilla puikoilla, pelinumeron piirustelin itse. Ehkä sukat olisivat voineet olla heleämmät, mutta hehkukoon varressa Suomen värit nyt, kun pohjalla on myös tummempia ja arkisempia vaiheita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Aallokossa

Harvoin innostun mistään huivista erityisesti, mutta keväällä näin sattumalta kuvia Onda d'Amore -huivista, josta innostuin heti ja oit...