Keväällä 2019 nitkuttelin ensimmäisen Stephen Westini, silloinkin Exploration Stationin. Aloimme ystäväni Neulovan Ninjan kanssa pitkäperjantaina saman reseptin. Ensimmäinen versioni on oranssi-violetti-punakirjava. Vaikka edelleen olen siihen värisekoitukseeni tyytyväinen, päätin jo neuloessasi, että seuraava on likimain väritön tai ainakin melkein yksivärinen.
Marssin Siskoni kanssa Snurreen, josta pääosin hän valitsi sävyjä ja minä joko hyväksyin tai hylkäsin. Kolme vaaleinta (Gepardin Wild & Soft kahdessa vahvimmassa ja CoopKnitsin Soks Yeah kaikkein vaaleimmassa) lankaa on 50g:n keriä, joista vain yhtä piti jatkaa liki samanvärisellä sukkalangan lopulla. Tummin ja herkullisin on Madelinetoshin Tosh Merino Light -lankaa.
Kun huivilla on kokoa tarpeeksi, lämmittää se yllättävän paljon. Ja minä, joka en ole juuri huiveja käyttänyt, alan innostua niistä. Yhdelle ajatukselle on jo ohje ja langat, toinen kerää rohkeutta, kolmantena olisi jonossa Neidin tilaama huivi. Ja tästäkin mallista on ajatus kahdesta erilaisesta toteutuksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti