3.10. pääsin puolisoni kyyditsemänä Mänttään Serlachius-museoihin. Matkan innoittajana toimi tieto upeista elokuvapuvuista, mutta kauniissa syysmaisemissa ajelukaan ei ollut hullumpi syy pikku matkalle. Ja kartturin paikalla kudin edistyi.
Kumpikaan meistä ei ollut aiemmin käynyt näissä museoissa, jotka muodostavat yhdessä - ainakin maallikon mielestä - vallan monipuolisen kokonaisuuden ja jotka ovat jo rakennuksinakin mielenkiintoisia.
Aloitimme kuvataiteella. Göstan ripustamina oli vanhoja tuttuja sekä paljon uutta. Erityisen sykähdyttävä oli tuo Edelfeltin Sukkaa kutova tyttö, jota ei löytynyt edes korttina arkistoon.
Lounaan jälkeen (mainio seisova pöytä Veturitalli-nimisessä ravintolassa) siirryimme Gustafin luo, missä tarjolla on 10.1.2021 asti Glamour - pukuloistoa valkokankaalla -niminen näyttely. Se esittelee italialaisen huippupuvustamon hengästyttäviä elokuva-asuja.
Olisi ollut mielenkiintoista tietää edes jonkun puvun osalta, millaisista työtuntimääristä puhutaan tämän tason käsitöissä.
Kyllä nautin! Parin tunnin ajomatka suuntaansa palkittiin elämyksillä moninkertaisesti. Eikä puolisokaan pitkästynyt. Entinen paperityöläinen kiersi paperitehtaaseen liittyviä osia yms.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti