Vainotaanko?

Jonkin lajin salaliittoa olen alkanut epäillä, sillä houkuttelevia neuleohjeita tuuppaa näkyville vallan runsaasti. Esimerkiksi tänään kotiutuneessa Suuri Käsityö -lehdessä oli virkattuja runebergintorttuja ja ohjeita Debbie Blissin muhkeasta ja houkuttavasta Paloma-langasta.

Sitten paahdoin Siwaan. Eikös kassa vierelle oltu aseteltu Novitan mohairia kauniisiin riveihin. Ja kun kotiuduin, väitti uupunut pakkasmittarimme -40C. Taisi liioitella vain puolet.

Mutta jotenkin taas tuntuu siltä, että pitäisi olla jo kiiruusti puikoilla paksu villaneule ja vihdoin itselleni. Samaa narisin vuosi sitten. Mutta miksei sitä paksua villaneuletta voi sitten alkaa jo syksyllä? Ennen kuin saan langat nurkkiini jostakin ja ohjeen ihmeteltyä, ollaan jo hiihtolomassa ja kevyemmissä pakkasissa. Ja sitten onkin jo melkein kevät ja keväiset ajatukset.

Joten tarttukaamme kirjaan:

 Honkasalon Kotikutoista on ilmestynyt jo jokunen aika sitten, mutta sen voi lukea koska vaan, vaikkapa pakkasta paossa peiton alla. Tai lukea pätkissä lämpimän juoman äärellä.

Monenlaisita käsitöistä nauttiva ja mm. paljon ompeleva Honkasalo esittelee mielenkiintoisia yksityiskohtia eri työtavoista ja kertoilee mukavasti historiaakin. Tekstissä on myös vinkkejä eri blogeihin, joista en kaikkia ole vielä uskaltanut kurkistaa.