Aloin kesäkuun alussa pohjustaa langanvärjäämistä vanhempieni mökillä. Muutama kerä piti muuttaa vyyhdiksi. Se kävi likimain käden käänteessä, sillä isä haki vintistä ikivanhaksi kuvailemansa ja saattaa toimia -osastolle sijoittamansa esineen. Pölyt ja hämähäkinseitit huiskittiin pois, ja niin oli tämä viipsinpuuksi puhuteltu esine valmis kokeiluun.
Ja se toimi! Hyvin! Vanhempani saivat myös ankaran ukaasin: kyseistä esinettä ei mistään syystä eikä millään perusteella saa hävittää tahi tuhota.
Ryhdyimme viipsinpuun ikää arvioimaan. Se olikin yllättävän helppoa, sillä rungosta löytyi mummoni isoisän nimikirjaimet sekä ilmeisesti valmistumispäivä 20.1.1916. Kunnioitettava ikä!
Mummoni on aikanaan mm. kutonut Helmi Vuorelmalle kansallispukujen helmakankaita ja siitäkin syystä isäni on perehdytetty näihin aparaatteihin. Niinpä minua opastettiin kierroslaskurin suhteen: 60 kierrosta on pasma, joka "niputetaan" ja sitten jatketaan vyyhteämistä. Valitettavasti kierroslaskuri olisi vaatinut kalibroinnin tahi muun päivittämisen, sillä se tykkäsi kovasti edistää laskutehtävässään. Kielsin kuitenkin myös koneen roplaamisen.
Mutta kyllä oli kiva veivailla! Ja juuri siellä, missä tämä kaunotar on tehty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti