lauantai 17. helmikuuta 2018

Italialaista säpinää ladulla



Yksi parhaiten mieleeni jääneistä yksittäisistä kilpailuista, joissa jännityksen kohteena olikin joku muu kuin suomalainen, on 50 kilometrin hiihto (vapaalla tyylillä jo) Obersdorffin MM-kilpailuissa 1987. Silloin hiihtäjät lähtivät matkaan 30 sekunnin välein, jolloin tilanne parhaimmillaan eli joka ikisellä väliaikapisteellä. Ja tässä hiihdossa kävi juuri niin.

Alusta asti kisaa johtanut italialainen Maurilio de Zolt, joka oli kisannut jo Lahden MM-hiihdoissa 1978, kamppaili mm. ruotsalaisen Thomas Wassbergin kanssa tiukasti loppuun asti. Tämä kultamitalli jäikin de Zoltin uran ainoaksi henkilökohtaiseksi kullaksi, vaikka mitaleita hänkin hiihti ison tukun, kaiken kaikkiaan yhdeksän arvokisamitallia.

Kun kilpailu oli menossa, oli äiti töissä ja isä tiskasi. Minä keskityin kisaan. Isä tuli välillä keittiöstä ihmettelemään, mikä kilpailu tämä oikein mahtaa olla, kun italialainen johtaa koko ajan. Varsin pian isä siirtyi kisastudion puolelle.

Vaikka menossa onkin Finlandia, halusin tämän ainoan kolmivärisen sukkaparin, joka on taas tutusti Fiina Neuleesta hankittua Regiaa, yhdistää Italiaan - maahan, joka minua on kiehtonut jostain syystä teini-ikäisestä asti ja jossa minulla on ollut mahdollisuus vierailla neljästi. Näitä tunnelmia kirjaan blogiini Laiskan Italiaa. Kolmivärisukissa ei oikeastaan ollut muita värivaihtoehtoja, sillä mm. Norjan värit tässä yhteydessä eivät tunnu hyviltä.

Terän hoksasin tehdä hieman lyhyemmän, joten kantapää osui kohdalleen. Mutta varsia olisikin pitänyt leventä jonkun verran - tai sitten sukat ovat enemmän vähemmän makkaralla.


 Kantapää tehtiin viimeiseksi. Sinne kuvioitiin kukka. Italian maajoukkueissa sininen väri esiintyy usein yhtenä (jopa hallitsevana värinä), joten tuuppasinpa "azzurrinkin" näkyviin.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti